Jääkiekkoilija Mikael Pyyhtiän maajoukkueturnaus Berliinissä helmikuussa 2020 päättyi taklaustilanteessa tulleeseen rannemurtumaan. Murtumaan jäi siirtymää ja kallistumaa, jolloin leikkaushoito oli välttämättömyys.

Dislokoitunut rannemurtuma operoitiin kiireellisesti muutaman päivän sisällä tapahtuneesta. Kipsiä ja ns. k-piikkejä pidettiin ranteen alueella neljä viikkoa toimenpiteen jälkeen, mutta kuntouttavat toimet ja harjoittelu aloitettiin jo parin viikon kohdalla akuutin tulehdus- ja rauhoittamisvaiheen jälkeen. Alkuvaiheessa urheilijan kannalta keskeistä on valita ja ohjelmoida ne harjoitusmuodot, joilla yleistä lihasvoimatasoa ja kardiovaskulaarista kuntoa saadaan pidettyä yllä ja jopa kehitettyä, vaarantamatta kuitenkaan operoidun alueen paranemisprosessia. Fysioterapiassa on arvioitava urheilijan kokonaistilanne ja huomoitava kaikki osa-alueet, jotta lajiin päästään aikanaan palaamaan vailla koholla olevaa uusien vammojen riskiä. Kuntoutettavan ranteen ja käden osalta alkuvaiheessa harjoittelu puolestaan tarkoittaa esimerkiksi mm. mielikuvaharjoittelun hyödyntämistä. Tiedämme, että erilaiset tuki- ja liikuntaelimistön vammat voivat aiheuttaa muutoksia myös aivokuorelle vamma-alueen hallinnan ja hahmotuksen suhteen – pahimmillaan nämä jäävät aiheuttamaan oleellista ja pitkittynyttä haittaa toiminta- ja suorituskyvyn palautumiselle. Mielikuvaharjoittelulla saadaan tätä ennaltaehkäistyä, kun aivot ja hermosto tekevät aktiivista työtä asian eteen, vaikka itse vamma-aluetta ei vielä juuri liikuteltaisikaan.

Ranteen osalta kuntoutus etenee kipsin poiston jälkeen liikelaajuuksien palauttamiseen. Rannevammojen jälkeen näemme usein pitkittynyttä liikerajoittuneisuutta ja turvottelua, joka tarkoittaa, että kuntouttava harjoittelu on tehtävä ja toisaalta myös annosteltava määrätietoisesti ja huolellisesti. Ranteen tehtävä on välittää voimia ja liikettä eteenpäin käteen, jonka avulla puolestamme suoritamme lukuisia erilaisia arkisiakin askareita ja manipuloimme erilaisia objekteja, esineitä – sekä jääkiekoissa tärkeää työvälinettä eli mailaa. Ranteelta edellytetään liikkeen lisäksi myös lihasvoimaa dynaamisesti monissa erilaisissa tehtävissä ja asennoissa. Myös koordinaatio liikkeen osalta (tarkoituksenmukainen toteutus ja hallinta) sekä toisaalta silmän ja käden kesken (esim. havaintomotoriikka) ovat äärettömän tärkeitä urheilullisten aktiviteettien suhteen. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että kuntoutus tulee rakentaa kokonaisvaltaisesti ja hyödyntäen myös erilaisia harjoitus- ja oppimismuotoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Myös yläraajojen väliset puolierot mm. voimatasoissa tulee huomioida kokonaisharjoittelun ohjelmoinnissa, jotta nämä eivät jää haittamaan urheilijaa pitkittyneesti.

Kuva: mtvuutiset.fi

Pynen osalta ranteen leikkauksen jälkeinen kuntoutus toteutui suunnitelman ja aikataulun mukaisesti niin, että kevään edetessä hän pääsi nousujohteisesti mukaan joukkueharjoitteluun ja täysipainoiseen lajiharjoitteluun asteittain 3-4 kuukauden kohdalla toimenpiteestä.

—

Jääkiekkoilija Mikael Pyyhtiä on HC TPS:n kasvatti ja hän debytoi jääkiekon SM-liigassa kaudella 2019/20. Läpimurtonsa ’Pyne’ teki viimeistään kaudella 2021/22, jolloin hän jakoi lopulta kahdeksalla osumallaan koko SM-liigan pudotuspelien maalipörssin voiton. Toukokuussa 2022 Pyyhtiä teki kolmivuotisen NHL-tulokassopimuksen Columbus Blue Jacketsin kanssa.