Jalkapalloilija Rasmus Holmalle vammojen kuntouttaminen tuli uran aikana tutuksi. Silti siitä ei kertaakaan laistettu tai koetettu oikaista, vaan työ tehtiin aina määrätietoisesti ja nousujohteisesti maaliin saakka.

Nilkan nivelsidevammat ja toisaalta erilaiset alaraajan lihas- ja jännevammat ovat jalkapalloilijalle usein valitettavan tuttuja. Vaikka harjoittelu olisi monipuolista ja mukana olisi myös vammojen ennaltaehkäisyyn tähtäävää treeniä, eivät urheilussa kaikki vammat silti ole vältettävissä. Kovaotteinen puolustaja ja joukkueensa FC TPS:n monivuotinen kapteeni Rasmus Holma oli pelaajauransa aina tunnettu siitä, että hän laittoi aina kaikkensa likoon joukkueensa eteen – kehoaan säästelemättä. Mukanaan tämä vastustajaakin kohtaan armoton pelityyli toi tukun erilaisia vammoja, joita peliuran aikana jouduttiin kuntouttamaan.

Tavoitteellisen urheilijan ja etenkin ammattiurheilijan kuntoutusprosessissa on aina monta huomioitavaa seikkaa varsinaisen kuntouttavan harjoittelun ulkopuolellakin. Fysioterapeuttien, lääkärien, fysiikka- ja lajivalmentajien välinen vuoropuhelu mahdollistaa tarkoituksenmukaisen ja nousujohteisen kuntoutusprosessin rakentamisen. Vastuut kuntoutuksesta vaihtelevat prosessin eri vaiheissa ja tiivis yhteistyö takaa urheilijalle menestyksekkään paluun takaisin kentille.

Kuva: Tiina Pirilä / FC TPS

Nilkan ns. nyrjähdysvammassa on kyse aina jonkinasteisesta nivelsidevammasta ja kuntoutusprosessi tulee rakentaa huolellisesti kokonaistilanne huomioiden. Nilkan kuntouttaminen alkaa kivun ja turvotuksen hoidolla sekä liikelaajuuksien palauttamisella, joissa vamman asteesta riippuen kuluu joitain päiviä tai jopa viikkoja. Kuormitusta lisätään asteittain ja kun jalalle varaaminen kivutta onnistuu, lisätään harjoitteluun mm. tasapaino- ja hallintaharjoitteita. Alaraajaliikeketjun lihasvoimaharjoittelua pyritään tekemään alusta pitäen, mutta mahdollisesti alkuun tekemisestä rajataan nilkan kuormittaminen pois.

Koko kuntoutusprosessin ajan on pidettävä huolta myös ns. terveestä alaraajasta sekä luonnollisesti myös keski- ja ylävartalosta. Näiden harjoittelua pystytään toteuttamaan alusta pitäen melkolailla täysipainoisesti ja hyvällä intensiteetillä. Kuntoutuksen edetessä myös vammapuolen alaraajan harjoittaminen monipuolistuu ja lihasharjoitteiden kautta päästään vähitellen kiinni iskuttavaan tekemiseen eli plyometriseen harjoitteluun, joka useimmiten aloitetaan matalatehoisten hyppelyiden kautta.

Matalatehoisen plyometrisen harjoittelun jatkumona toimii juoksuharjoittelu ja vähitellen nopeus-, ketteryys- ja suunnanmuutosharjoittelu sekä voimakkaammat hypyt ja loikat. Luonnollisesti samassa jatkumossa kulkee myös lajiharjoittelun monipuolistaminen vaiheittain sekä osittain joukkueharjoitteluun paluu. Nilkan nivelsidevamman jälkeisen pelirasitukseen paluun aikataulu vaihtelee suuresti vamman vaikeusasteesta sekä kuntoutumisprosessin etenemisestä riippuen: Nopeimmillaan se voi tapahtua 1-2 viikossa, mutta pisimillään hankalamman vamman kohdalla se voi ottaa jopa 2-3 kuukautta.

—

TPS-kapteeni Rasmus Holma päätti ammattilaisuransa jalkapalloilijana kauden 2022 päätteeksi. Rasse edusti Turun Palloseuraa kahdeksan vuotta ja pelasi TPS:n paidassa 186 virallista ottelua.